Hippokampukseni on syystä tai toisesta aktivoitunut ja mieleeni tulvii tunteita ja muistoja paitsi menneistä rakkauksista niin muistakin merkittävistä hetkistä elämässäni. Tässä seuraavassa menemme hyvin varhaisiin vaiheisiin. Olin 5-vuotias ja ikätoverini Heidin kanssa olimme päivähoidossa. Heidi ojensi etusormeaan kohti nenääni: "Haistappa tätä". Muistan vieläkin tuon erikoisen hajun, en ollut koskaan moista haistanut. "Työnnä sormi  tänne", opasti Heidi. Tein työtä käskettyäni ja pian haistelimme tuota samaa erikoista hajua minunkin etusormestani. Päätimme riisua alakerran kokonaan paljaaksi, jotta hajujen tutkiminen helpottuisi. Vuorossa oli hajujen metsästys minun alueiltani.Hoitotätimme yllätti meidät Heidin sormi SIELLÄ. "Mitä te teette??!!, HYI, lopettakaa HETI!, hoitotäti huusi aivan skitsona ja löi Heidiä sormille. "Haista mikä haju!", sanoin ylpänä ja työnsin etusormea kohti hoitotätiä. Hoitotäti repäisi meidät jaloillemme ja nykäisi housut ylös hyvin rivakasti. "Viimeinen kerta tai laulaa Koivuniemen Herra!" Sitten hoitotäti ojensi meille pillimehut ja käski keskittyä niihin. Siinä pillumehuja imiessämme tajusimme että tällaiset tutkimustoimenpiteet on suoritettava salaa.